Parasta ennen

Aina helpottaa, kun näkee maitopurkissa parasta ennen päivämäärän, joka on kauempana, kuin joku deadline, mitä stressaa tai odottaa. Tässä tapauksessa finalsien loppumisen jälkeisestä elämästä kertova aika on siis lähellä. Maitopurkki ei valehtele.

Viimeinen kesä

On se hassua miettiä, että kohta kaikki mihin on taas kolmen vuoden aikana ehtinyt tottua on ohi parin kuukauden päästä. Mitähän sen jälkeen?

Monesti tulee ajateltua tulevaisuutta tästä päivästä ja unohtaa, ettei samat naamat ole välttämättä sillon enää ympärillä ja samat maisemat. Nyt on hankala kuvitellakaan muuttavansa takasin kotia, tai edes toiseen kaupunkiin. Pitäisi osata vaihtaa pää eri mindsetille kohta.

Monesti tulee myös ajateltua, että kun sitä on sitten aikaa tehdä mitä haluaa, kun on koulut ohi ja kaikkea. Monesti miettii myös automaattisesti, että sitten kun on yliopistossa, niin voi tehdä sitä ja tätä. Mitä jos sinne ei kuitenkaan pääse? Jotenkin hankala kuvitella mitään varasuunnitelmaa monen vuoden suunnittelun jälkeen.

Ehkä kaikesta tästä suunnittelusta oppii suunnittelemaan lisää.

Asiat tärkeysjärjestykseen

Kun on kaikkea tekemistä liikaa ja liian lyhyessä ajassa, on hyvä pitää itsensä vielä kiireisempänä, kuin olisi tarve. Voi järkätä vaikka kaksi pyykkivuoroa päivälle ja päivittää blogia tai ihan vaan kärsiä kämpillä, sen sijaan, että lukisi runoja ja novelleja huomista äikän oraalia varten, tai kertaisi tekstityyppejä enkun WA:ta varten.

Ei se ole aina niin justiin, eihän ne määritä kuin vähintään 15% loppuarvosanasta. Meh.

Lopuksi vielä mietteitä viiden vuoden takaa. (Kyllä, etsin juuri mun vanhan muistikirjan vuodelta 2009)

Miksi tuhosimme kaiken kauniin?
Hautasimme elävältä vastasyntyneen,
Myrkytimme mielet molempien.
Elämän ja kuoleman rajalla,
Tapamme pienenkin elonkipinän.
Mitään uutta ei kasva,
Vanhat kuolee ja heikot ei selviä.

Tunge myötätuntosi sinne,
Missä aurinko ei paista.
Kukaan ei sitä kaipaa,
Ketään ei kiinnosta,
Kukaan ei kuuntele.
Ei kivisellä maalla mikään idä.

Mitä tapahtui?
Kenen syytä tämä on?
Ota opiksesi poika,
Maailma on kova paikka.

Kiitän ja kumarran.

http://forestofunicorns.tumblr.com/

Diippiä shittiä

Joskus elämässä tulee se hetki, kun olis pitäny kuunnella vanhoja viisaita miehiä "minkä taakseen jättää, sen edestä löytää". Kyllä, siellähän ne on edessä, kouluhommat.

Nyt parin päivän aikana tullu tehtyä murto-osa siitä, mitä olis pitänyt tehä koko parin viikon "loman" aikana. Sinänsä se alkaa jo helpottaan, mutta vielä on 3kk kestettävänä ja se on liian vähän. Tämän illan voin lohduttautua sillä, että on ainakin just värjätyt hiukset.

Huomenna taas paluu arkeen.

Ei.
Kiitos.